Mitä itsetunto on?
Itsetunto on ehdollista, kuten ”Arvostan itseäni, koska olen älykäs” Tai vaikkapa ”Arvostan itseäni, koska olen huolehtiva ja välittävä ihminen”
Tunnemme siis itseluottamusta näin jonkin asian, tai ominaisuutemme vuoksi.
Miten itsensä rakastaminen eroaa itsetunnosta?
Itsensä rakastaminen sen sijaan tapahtuu ehdoitta. Kokemus siitä, että kokee rakkautta itseään kohtaan, huolimatta siitä, mitä on meneillään. Se ei ole ehdollinen suhteessa siihen, mitä taitoja sinulla on, millainen persoona olet, millainen koulutuksesi on, miltä näytät, tai edes miten rakastava ihminen olet.
Itsen rakastaminen on itsensä rakastamista ehdoitta, vaikka mitä tulisi.
Itseluottamus ja hyvä itsetunto on, tottakai, hieno asia, mutta vasta itsensä rakastaminen saa meidät tuntemaan tarpeeksi tärkeäksi ja arvokkaaksi elää meille hyvää elämää ja saa hyvän virtaamaan ja joskus(tai usein) vähän, tai enemmänkin suoranaisia ihmeitäkin tapahtumaan.
Meillä kaikilla ihmisillä on lapsuuden ja nuoruuden matkasta kertyneet haavoittuneet puolemme, jotka voivat estää puhdasta rakkautta itseä kohtaan toteutumasta. Haavat jotka saavat meidät tuntemaan pienuutta, arvostuksen puutetta, vääränlaisuutta, arvottomuuttakin, tai jotka saavat meidät suorittamaan yhä enemmän, kärsimään, piiskaamaan itseämme, ohittamaan kehomme ja tunteemme viestit.
Entä jos hetkenkin verran ajattelisit että Sinä, juuri Sinä, olet juuri itsenäsi arvokas ja tärkeä, suoranainen ihme.(Koska niin se on!)
Ja että Sinulla on vain tämä ainutkertainen elämäsi.
Mitä voisikaan tapahtua?
Älkäämme blokatko hyvän energiaa, meissä jokaisessa on valtava määrä käyttämätöntä upeaa potentiaalia, joka odottaa siellä syvällä sielussa jossain, nähdyksi ja koetuksi tulemista, mahdollisimman pian❤