Meillä ihmisillä on kaksi silmää kasvojen yläosassa, nenän molemminpuolin.Lajimme pitkä kehityshistoria ja lapsuus vaatii sosiaalista yhteistoimintaa, jotta sosiaalisena eläimenä voisimme kasvaa valmiiksi ja ehyeksi.Katseen kautta liitymme toisiin ihmisiin, tai rajaamme itsemme toisten ulkopuolelle.
Juuri śilmien ja katseen kautta ihminen tekee valtavan määrän havintoja toisista ihmisistä, jo muutamissa sekunneissa.Nämä havainnot ohjaavat toimintaamme tarkoituksenmukaisemmaksi tavoitteen, tai vaikkapa turvallisuutemme suhteen.Jo pienestä vauvasta alkaen silmämme hakeutuvat hoivaavan aikuisen katseeseen.Ja alkavat imeä itseensä katsotuksi tulemisen tapaa.
Huoli katseeseen liittyen on herännyt älylaitteiden lisääntymisen myötä.Katseemme on laitteissa, sen sijaan, että katsoisimme ympärillemme ja toisiamme kohti.Onko sosiallinen liittymisemme vaarassa? Johtavien asiantuntijoiden mukaan on.Ja sosiaalinen liittyminen on terveytemme yksi erittäin tärkeä perusta.
Harjoitus: Katso valitsemaasi ihmistä vähintään muutaman sekunnin ajan silmiin ja tutki, mitä huomaat,mihin huomiosi kiinnittyy, ehkä toisessa, mutta varsinkin itsessäsi?Tee harjoitus siten, kuin se tuntuu luonnolliselle, sallien mahdolliset esiintulevat asiat, kuten tunteet.Lähesty havaintojasi neutraalilta pohjalta, eli tee itsesi kanssa sopimus vain havainnoimisesta, eli vain mitä huomaat, älä tulkitse.Keskustelkaa silmiin katsomisharjoituksen jälkeen valitsemasi kumppanin kanssa havinnoistanne.<3
18.1.2022
Koronapandemia on ollut matkassamme nyt kaksi vuotta.
Pandemian sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset alkavt vähitellen realisoitua päättäjille ja kansalaislle itselleen.
Nuorten mielentervyshäiriöt ovat kasvussa, väkivallan teot ovat kasvussa, lasten ja nuoretn syömishäiriöt ovat kasvaneet räjahdysmäisesti.
Monet aikuiset kokevat passiivisuutta, kiinnostuksne puutetta, aloitekyvyttömyyttä, uupumusta.Jatkuva hypertarkkaavaisuuden tila on mielenterveydelle tuhoisaa, varsnkin, jos se kohdituumuihin ihmisiin.
Kosketuksen puute luo yhteyden puuttumisen kokemusta.
Hymyjen jäädessä maksien taakse, eli pois näköpiiristämme, aivomme tuottavat entisestään vähemmä serotoniinia, oksitosiinia ja dopamiinia, mileihyvähormonejamme.
Ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvitsee liittymisen kokemusta muihin ihmsiin voidakseen hybvin,
Jos tämä yhteys koetaan turvattomana, tai vaarallisea, olemme hyvin nopeasti tilantessa, jossa heräävät monenlaiset yksinjäämisen kokemukset. Ihminen tarvitsee biologiansa vukksi heijastelualustaa toisista ihmisistä.
Heijastelemme ilmeitä asentoja, tunteita, äänensävtä, katseita, ja niiden kautta saame kuvan, mihin sijoitumme suhteessa muihin, itseemme ja ympäristömme.
Pienet lapset ovat saattaneet kasvaa koko elämänsä koronympäristössä.
Leikki-ikäisellä korona-aikaa on saattanut olla 50 % elämästä.
Eskari-ikäiselä kolmannes elämästä.
Huoli siitä, miten paljon tulevassa saamme korjata eristäytymisen ja rajoitusten vaurioita on suuri.
Entä miten palautamme perusturvallisuuden olla toisen ihmisen lähellä, häntä koskettaen?
Se tulee vaatimaan harjoittamista.
8.5.2020
Elämä on juuri nyt aaltoilevaa. Voi tuntua, kuin seilaisi valtameren myrskyisässä aallokossa ylös ja alas. Omaa tilaa voi tuntua olevan olemattoman vähän.
Poikkeusaika vaatii elvyttäviä, avaavia ja kohottavia menetelmiä. Ja nyt emme puhu talouden elvyttämistoimista vaan ihmisestä: sinusta, minusta , meistä.
Emme voi vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisin mutta omaan kokemukseemme onneksi voimme.
Vireystilan vaikutus toimintaasi
Vireystilaamme säätelee kehomme autonominen hermosto.
Kun olemme ali-, tai ylivireydessä, emme kykene toimimaan harkitusti, tyynesti, tai järkevästi, ylipäätään tarkoituksenmukaisesti tilanteeseen nähden.
Saatamme reagoimme yli-tai emme reagoi ollenkaan, tai riittävästi.
Pitkittynyt stressi on salakavala kaveri
Pitkittyessään stressi vaikuttaa moniin kehomielen alaisiin yhteyksiin, kuten immuunijärjestelmään, yöuniin, kiputiloihin, vuorovaikutukseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lihasjännityksiin, mielialaan, tunteisiin ja mielenterveyteen.
Pitkäaikainen haitallinen stressi lyhentää elinikäämme ja syö ilon elämästä.
Mitä keho sitten on tästä kaikesta mieltä?
Stressitilanteessa hengitys on usein pinnallista ja pulssi kiihtynyttä lepotilassakin. Lihakset voivat tuntua jännittyneiltä. Tästä emme kuitenkaan ole usein edes tietoisia, sillä kehomme on äärimmäisen taitava mukautuja kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen. Pinnallinen hengitys ja tai kiihtynyt pulssi on hermostosi viesti sinulle, että on syytä valmistautua toimintaan.
Autonominen hermosto on tarkka ja hienovarainen automaattinen järjestelmä joka on kehittynyt pitämään meidät paremmin hengissä, vaikkapa turvassa petoeläimiltä. Tai Covid-19:lta.
Tässä ajassa tämä hieno järjestelmä reagoi kuitenkin herkästi myös silloin, kun hengenvaarallinen uhka ei olekaan konkreettisesti läsnä, mutta jokin tilanteessa viestii kuitenkin siitä.
Keholliset stressireaktiot vaikuttavat toimintakykyysi arjessa.
Toimintakyky pitäisi kuitenkin pitää yllä, jotta arki voisi sujua edes jotenkin.
Mitä sitten kannattaa tehdä?
Voimakkaan stressin keskellä on tärkeää lisätä turvallisuuden tunnetta, joka löytyy itse asiassa hyvin läheltä, omasta kehosta. Kehollisten harjoitteiden ja niiden kautta lisääntyvän turvallisuuden tunteen avulla on aivan mahdollista palauttaa arjessa tarvittavaa toimintakykyä ja lievittää ahdistusta.
Oikeanlaiset, ammattilaisten suunnittelemat harjoitteet vahvistavat tärkeää kehomieli-yhteyttä ja tulet myös tietoisiksi omien tunteittesi ja vireystilasi vaikutuksista kehoosi
Pois päästä!
Stressaantuneina olemme vahvasti pään sisällä,ajatuksiisa, jolloin yhteys omaan kehoon helposti himmenee tai katkeaa. Kehoyhteyden vahvistaminen on kuitenkin harjoittelemalla mahdollista kenelle tahansa.
Tätä varten on nyt luotu uunituore kurssi: Kehomielen voima - lisää tilaa liikkeellä ja hengityksellä.
Kenelle kurssi sopii?
Tämä kurssi sopii kaikille, jotka haluavat helpottaa oloaan ja elvyttää toimintakykyään poikkeuksellisessa tilanteessa.
Kurssin harjoitteista on sinulle hyötyä myös poikkeusolojen jälkeen kun koet olevasi stressaantunut.
Osallistuaksesi kurssille, et tarvitse aiempaa tietoa kehollisuudesta, liikunnasta, tai vireystiloista. Riittää, että osallistut omana ainutlaatuisena itsenäsi juuri siitä tilanteestasi käsin, jossa kulloinkin olet ja olet kiinnostunut voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin.
Kenelle kurssi ei sovi
Jos sinua mietityttää terveydentilasi, tarkista aina lääkäriltäsi, voitko osallistua tälle kurssille. Kurssi ei sovellu akuutista mielenterveydenhäiriöstä kärsivälle, koska kurssi ei sisällä henkilökohtaista suhdetta terapeuttiin.
Kurssi ei myöskään ehkä sovellu sinulle, jos et ole juuri nyt kaipaa nostetta elämänlaatuusi tai et ole kiinnostunut kehollisuudesta.
Mitä kurssi sisältää?
Tämä kurssi sisältää kehollisuuteen johdattelevan introvideon sekä neljä erillistä, helposti omaksuttavaa harjoitetta.
Harjoitteet antavat työkaluja oman kehon kuunteluun ja eri vireystilojen säätelyyn stressitilanteessa. Kurssin harjoituksia voit toteuttaa helposti kotona, tai vaikkapa luonnon äärellä.
Tällä kurssilla vahvistat kehoyhteyttäsi, helpotat oloasi ja palautat toimintakykyäsi. Harjoitteiden avulla voit vahvistaa turvallisuuden tunnettasi ja oppia, kuinka liike voi auttaa pienentämään henkistä kuormittuneisuutta.
Harjoitteiden avulla ymmärrät ja koet myös hengityksen tasapainottavan vaikutuksen autonomiseen hermostoon ja tätä kautta omaan vireystilaasi.
Tämä kurssi on saatavilla sekä Ihana studion, että Twostepin verkkokauppojen kautta:
https://www.twostep.fi/index.php?p=82&c=54
100 %Tyytyväisyystakuu: jos teet kurssin harjoitteet, etkä huomaa eroa olossasi parempaan suuntaan, palautamme kurssimaksusi halutessasi takaisin .
Mikäli sinulla herää kysyttävää, olethan kurssin kouluttajiin yhteydessä:
Katja p.0445210039
info@kehonpolku.fi
29.3.2019
28.3.2019
Me ihmiset olemme luonnostamme lyhytjännitteisiä kehomme kuuntelussa.Usein pohdiskelemme asioita ajtuksin ja mielessämme, kognitiivisestoi.
Harvemmin pysähdymme kuuntelemaan kehoamme- vaikkapa äänensävyjämme, lihaksistomme tuntemuksia, sydämen sykettä, hengitystä.
Sen voi kuitenkin oppia harjoittelemalla.
Kehon kuuntelu kannattaa, sillä keho-mieliyhteys on vahva. Esim. Se mitä aistit tunnet, haista, näet, kuulet, maistat, missä aasennossa olet plautuu tietona aivoihin, jossa se käsitellään, verrataan aiempaan tietoon ja kokemuksiin ja palautetaan vasteen kehoon- joka toimii sitten tämän palautteen mukaan.
Tunteet ovat kehollisia, samoin ajatuksesi, Siski on hyvä olla tietyoinen siitä, mitä kehossasi kulloinkin tapahtuu ja mitä tunteita koet, jotta voit kuulla paremmin, mitä tarvitset, mitä pitää vaikkapa lisätä, tai vähentää.Tarvitsetko aktivaatiota vai palautumista? Turvaa ja huolenpitoa, vai haaasteita? Iloa ja mielihyvää? Toisen ihmisen kosketusta ja hoivaa? Jakamista?
Vain tulemalla tietoiseksi kehon viesteistä, voit oikeasti voida paremmin.
13.2.2018
Monet kärsivät jatkuvasti kiireestä ja stressistä elämässään. Mutta minne ihmeeseen meillä on aina niin kova kiire? Miten kiirettä suitsitaan?Onko se edes mahdollista?
Kiirettäkin on erilaista.On tilapäistä kiirettä ja sitten on kroonista kiirettä. Jossain suhteessa ajattelen , että vaikka tämä seuraava kirjoittamani lause ehkä saa tunteita aikaan, niin kroonisessa kiireessä on suuressa osassa kyse ja nyt se tulee, kirosana, tiedän,lopulta valinnoista. Elämässä varsin moni asia tapahtuu valintojen kautta.Ja kyllä, tiedän, että on asioita, joihin ei todellakaan voi vaikuttaa.Mutta silti hyvin suureen osaan voimme.Voimme siis itse vaikuttaa elämäämme! Se voi olla joskus helpottavakin tieto. Ainakin silloin, kun tuntuu, että emme ohjaa laivaa, vaan laiva ohjaakin meitä. Millaisia valintoja sinä olet tehnyt, tai ehkä haluaisit tehdä?
Onko sinun arjessasi tilaa leppoisalle, elvyttävälle, luovuuden sytyttävälle joutenololle, vai säntäätkö parhaillaan tuli hännän alla paikasta toiseen? Kyse taitaa perimmältään olla tasapainosta.Kiirettä voi olla, jos on myös sitä luppoilua.Ja kiireen määrällä on todellakin rajansa.Jatkuva kiire altistaa monenlaisille häiriöille, niin fysiologisille, kuin hormonaalisillekin häiriöille kehossa, vaikuttaa tunne-elämässä ja vuorovaikutuksessa.Kuulostaako tutulta?
Ja usko pois, minäkin olen joutunut tasapainottelemaan kiireen kanssa.Ihan suorastaan ottamaan painiotteluita.Ja aika pitkään. Kunnes oivalsin, mitä pitää tehdä.Kiitos tanssi-liiketerapian.Vähentää.Priorisoida.Asettaa rajat.Olla kuulolla.Toimia ja sanoa ei, kun on sen aika.Löytää ehkä se pohjimmainen vaikutin, kuten suvun opit ja uskomukset, tai tavat olla.
Yrittäjyydessä joutuu haastamaan kiireen tuntua.Yrittäjällä ei ole työaikaa.Kukaan ei tule sanomaan, että hei, mitäs sinä' täällä vielä touhuat, mene jo kotiisi siitä.Yrittäjyys ja tanssi-liiketerapiakoulutus on kasvattanut minullekin varsin vahvat rajat.Ja kun oikeat, terveet rajat kasvavat, ne muuten pysyvät. Silloin on myös jatkuvasti erittäin tietoinen, miltä tuntuu rajan toisella puolella.Ei sinne tee sitten enää yhtään mieli.Joku harha-askel toisinaan palauttaa juoksujalkaa rajojen sisäpuolelle, jossa on hyvä olo, tasapaino, leppoisuus ja humoristisuus-ja valtava luovuus!!! Voisiko tiivistää, elämän nautinto? Toisella puolella on kaikkea näiden vastakohtaa.Eikä tietoakaan läsnäolosta.Ei kiitos.
Säntäilyllä on myös mielenkiintoinen toinen varjopuolensa.Silloin emme nimittäin paradoksaalisesti edes ehdi kysymään, mitä meille itsellemme, tai läheisillemme kuuluu,emmekä ole yhteydessä tunteisiimme.Emme ehdi tuntea-juuri mitään.Emmekä varsinkaan ole läsnä siinä mitä tapahtuu.Ja kun emme ole läsnä, emme koe, emmekä myöskään muista.
Ja sitten on toki eri asia säntäillä rajallisen ajan kuin kroonisesti kuukausia, tai vuosia, jopa läpi elämän.Kyse on jälleen tasapainosta.Jos tuosta meni yli- niin sitten tuosta vähennetään.
Kiireessä ei siis juuri ole läsnäoloa.Millekään.Tunnistat kuitenkin itse melko varmasti läsnäolevan ihmisen.Kun tapaat sellaisen seuraavan kerran, mieti, mistä tiesit hänen olevan läsnä sinulle ja mahdolliselle asiallesi.Miltä se Sinusta tuntui?Mieti erityisesti kohtaamasi ihmisen katsetta ja kehon eleitä, äänensävyä.Mitä ehkä huomasit niistä?Mistä tiedät, että olit itse läsnä? Miltä se tuntui?
Autonominen hermostomme tekee automaattista tilanteen arviota 24/7, halusimmepa, tai emme.Sen ensimmäinen tarkoitus on kuitenkin varmistaa turvallisuutemme.Pitää meistä hyvää huolta.Olemmeko turvassa- ei mitään hätää.Emmekö ole- signaali on ala juosta tai taistele!Millaiset kohtaamiset eri ihmisten kanssa saavat Sinut tuntemaan olosi turvalliseksi ja hyväksytyksi?
Harjoitus: aisti hengitystäsi, kun kohtaat seuraavan ihmisen- mitä huomaat, mitä havaitset? Ihan vain hengityksestäsi :) Saatat yllättyä! <3
2.2.2018
Meillä ihmisillä on kaksi silmää kasvojen yläosassa, nenän molemminpuolin.Lajimme pitkä kehityshistoria ja lapsuus vaatii sosiaalista yhteistoimintaa, jotta sosiaalisena eläimenä voisimme kasvaa valmiiksi ja ehyeksi.Katseen kautta liitymme toisiin ihmisiin, tai rajaamme itsemme toisten ulkopuolelle.
Juuri śilmien ja katseen kautta ihminen tekee valtavan määrän havintoja toisista ihmisistä, jo muutamissa sekunneissa.Nämä havainnot ohjaavat toimintaamme tarkoituksenmukaisemmaksi tavoitteen, tai vaikkapa turvallisuutemme suhteen.Jo pienestä vauvasta alkaen silmämme hakeutuvat hoivaavan aikuisen katseeseen.Ja alkavat imeä itseensä katsotuksi tulemisen tapaa.
Huoli katseeseen liittyen on herännyt älylaitteiden lisääntymisen myötä.Katseemme on laitteissa, sen sijaan, että katsoisimme ympärillemme ja toisiamme kohti.Onko sosiallinen liittymisemme vaarassa? Johtavien asiantuntijoiden mukaan on.Ja sosiaalinen liittyminen on terveytemme yksi erittäin tärkeä perusta.
Harjoitus: Katso valitsemaasi ihmistä vähintään muutaman sekunnin ajan silmiin ja tutki, mitä huomaat,mihin huomiosi kiinnittyy, ehkä toisessa, mutta varsinkin itsessäsi?Tee harjoitus siten, kuin se tuntuu luonnolliselle, sallien mahdolliset esiintulevat asiat, kuten tunteet.Lähesty havaintojasi neutraalilta pohjalta, eli tee itsesi kanssa sopimus vain havainnoimisesta, eli vain mitä huomaat, älä tulkitse.Keskustelkaa silmiin katsomisharjoituksen jälkeen valitsemasi kumppanin kanssa havinnoistanne.<3
Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta
044 521 0039